Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

TASA-ARVOTEOILLA KONKREETTISIA TULOKSIA

Kun Suomi valmistautui juhlimaan 100-vuotista itsenäisyyttä, päättivät Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa haastaa erilaiset organisaatiot eri puolilla Suomea tekemään konkreettisia tasa-arvotekoja. 100 tasa-arvotekoa  -hankkeen kannustamana useat erilaiset organisaatiot tekivät vuosina 2016–2017 yhteensä satoja tasa-arvotekoja. Teot toimivat edelleen hyvinä käytänteinä ja esimerkkeinä yhä uusille organisaatioille. Samalla nostettiin naisten näkyvyyttä juhlavuoden ohjelmassa. 100 tasa-arvotekoa -hanke sai rahallista tukea Suomi 100 -hankkeen (valtioneuvoston kanslia) lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Toimintaa tuki myös mm. Svenska Folkskolans Vänner.

100 tasa-arvotekoa -hanke loi kokonaan uudenlaisen työtavan ja verkoston tasa-arvotyölle. Hyvin alkanutta työtä jatkettiin vuosina 2018–2019, jolloin Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke sai tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä lukuisilta yhteistyökumppaneilta. Hankkeen aikana järjestettiin lukuisia tilaisuuksia, tehtiin aktiivista viestintä- ja vaikuttamistyötä ja kannustettiin sekä tuettiin lukuisia eri organisaatioita vahvistamaan tai tekemään uusia tasa-arvotekoja.

Lue lisää tehdyistä tasa-arvoteoista alapuolelta (videon alta) ja Teot-sivulla ja tutustu erilaisiin malleihin, joita voit hyödyntää myös omassa yhteisössäsi!


100 tasa-arvotekoa - Uudenmaan liiton alue

Osana 100 tasa-arvotekoa -hanketta kutsuttiin kevään 2017 aikana Uudenmaan liiton avustamana Uudenmaan kuntia mukaan toteuttamaan tasa-arvotekoja hyvinvoivan ja tasa-arvoisemman Suomen puolesta. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia, kuten kuntia, edistämään tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Hankkeessa edistettiin yhteistyötä kuntien kesken, luotiin kuntatason tiivis tasa-arvotietopaketti sekä viestintämateriaaleja ja järjestettiin koulutustapahtuma kuntavaalivuonna 2017. Erityisen suositeltavaa kunnille on sitoutuminen Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjaan (Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten tasa-arvosta paikallishallinnossa).


Esimerkkejä toteutuneista tasa-arvoteoista

Yle edisti tasa-arvoisempaa urheilujournalismia

Yle teetti selvityksen tasa-arvon toteutumisesta urheilusisällöissään. Tämän jälkeen aloitettiin Mestaruusputki-konsepti, jolla nostettiin naisten kotimaisen palloilun otteluiden tv-näkyvyys samalle tasolle kuin miesten sarjoissa. Yle Urheilu ja Yle Sporten ryhtyivät myös seuraamaan tasa-arvon toteutumista verkkosivustoillaan reaaliaikaisesti. Kun lukemat ovat tiedossa, niitä voidaan pyrkiä tietoisesti tasapainottamaan. Kolmanneksi Yle päätti tuottaa erityisesti nuorelle kohdeyleisölle tarinallista sisältöä, jossa nostetaan esiin naisurheilua ja -urheilijoita. Yle jakoi myös kokemuksiaan kansainvälisille kumppaneilleen

Puolustusvoimat teetti selvityksen liittyen naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen

Puolustusvoimien tasa-arvotekona oli tutkimus vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten kokemuksista palveluksen tasa-arvosta. Samalla tutkittiin myös asepalvelusta suorittavien miesten käsityksiä ja kokemuksia naisista palveluksessa. Puolustusvoimat tekee systemaattista työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Silti tämän kaltaista laaja-alaista, asepalvelusta suorittaviin naisiin keskittyvää tutkimusta ei ollut aikaisemmin tehty.

Eduskunta selvitti tasa-arvon toteutumista kansanedustajien työssä

Eduskunnassa työskentelevien viranhaltijoiden tasa-arvotilannetta on selvitetty kahden vuoden välein jo vuosikymmenen ajan, mutta kansanedustajien työn tasa-arvoa selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa. Tuloksissa oli sekä hyvää että huonoa: kansanedustajat kokivat vaikutusmahdollisuutensa sukupuolesta riippumatta hyviksi ja tilanteen koetaan kohentuneen, mutta toisaalta viidennes vastaajista (19,5 %) oli kohdannut seksuaalista häirintää ja peräti kaksi kolmesta (72,3 %) uhkailua. Puhemies Paula Risikko kertoikin selvityksen julkistustilaisuudessa aloittaneensa toimet seksuaalisen häirinnän ja kansanedustajiin kohdistuvien uhkausten kitkemiseksi.

Ulkoministeriö haastoi lähetystönsä ja teki yli 150 tekoa 

Ulkoministeriö haastoi lähetystönsä tasa-arvotekojen tekijöiksi ja osallistui 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen peräti yli 150 teolla. Muun muassa Addis Abeban -suurlähetystö alkoi tukea rauhanvälittäjänaisten verkoston luomista Afrikan Unionissa. Ankaran-suurlähetystö jatkaa ART + FEMINISM -yhteistyötä Ankaran modernin taiteen keskuksen kanssa. Beirutin suurlähetystö tukee libanonilaisten naisten poliittista osallistumista tavoitteenaan vahvistaa naisten asettumista ehdolle parlamenttivaaleissa. Hanoin-suurlähetystö teetti Vietnamin uudesta metsälaista sukupuolivaikutusanalyysin, jota Vietnamin metsähallitus voi hyödyntää. Los Angelesin -pääkonsulaatti järjesti yrittäjä- ja johtajanaisille suunnatun pitchaustapahtuman sijoittajakontaktien luomiseksi ja Nikosian-suurlähetystö toi esiin tasa-arvoasioita osana Kyproksen rauhanprosessia.

Työelämän tasa-arvoa

Useat eri toimijat nostivat esiin ja ratkoivat työelämässä esiintyviä tasa-arvokysymyksiä. Esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin otti käyttöön useampi organisaation (mm. Suominen Oyj). Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry  kokosi #työpaikantasaarvo-kampanjassa sosiaalisessa mediassa vinkkejä siitä, kuinka jokainen meistä voi edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista omalla työpaikallaan. Elinkeinoelämän keskusliitto kampanjoi työsyrjintää vastaan. Tasa-arvovaltuutettu toteutti Raskaus ei ole leikin asia -kampanjan raskaussyrjintää vastaan  ja Tehy haastoi naistenpäivänä kaikki työnantajat nollatoleranssiin raskaussyrjinnässä. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK järjestivät viidellä eri paikkakunnalla tilaisuudet, joissa esiteltiin hyviä ja toimivia käytäntöjä työpaikoilta ja nostettiin esiin tasa-arvon edistämisen monia positiivisia vaikutuksia.

Puuttumista maahanmuuttajataustaisten naisten kohtaamaan syrjintään

Useat eri organisaatiot pureutuivat tasa-arvoteoillaan maahanmuuttajataustaisten naisten kohtaamaan syrjintään mm. työelämässä tai palveluiden saannissa.OECD on antanut Suomelle huomautuksen maahan muuttaneiden naisten työllistämisestä vuonna 2018. Esimerkiksi Suomen Akateemisten Naisten Liiton Luetaan yhdessä -verkosto tukee maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, kielen oppimista ja kotoutumista. Hanke on nostanut esiin myös, että tuen lisäksi tarvitsemme monimuotoisuutta tukevaa johtamista, houkuttelevia työnantajia ja työelämän syrjimättömyyttä. Monika-Naiset liitto ry toteutti puolestaan valtakunnallisen verkkopalvelun väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille useilla eri kielillä ja African Care ry kehitti uuden Meidän perheemme -toimintamallin, jossa puntaroidaan erilaisia odotuksia naisen roolista parisuhteessa ja perheessä.

Kaupunkien tasa-arvotekoja 

Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke ja Vantaan kaupunki järjestivät yhteistyössä tiettävästi Suomen ensimmäisen verkostoitumistapaamisen kunnanjohtajanaisille. Vantaan kaupungintalolla järjestetyssä tapaamisessa keskusteltiin mm. rekrytointikäytännöistä, kuntien johtamisesta sekä maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumisesta. Verkosto jatkaa toimintaansa. Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan liikuntapalvelu toteutti puolestaan vuonna 2018 arvioinnin, jossa selvitettiin liikunta- ja urheiluseurojen tukimuotojen vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa kaupungin seuroille myöntämien resurssien kohdentumisesta sukupuolittain sekä myös lajeittain ja seuraryhmittäin. Selvityksen mukaan tuki jakautuu sukupuolittain varsin tasaisesti. Sukupuolittuneita eroja nousi kuitenkin esiin, kun tarkasteltiin kokonaisuuden sijaan yksittäisiä seuratukijärjestelmän tai seurakentän osia.

Yhteistyössä teknologia-alan sukupuolijakautumista vastaan

Suomessa naisten osuus tekniikan alan koulutuksen aloittaneista on Pohjoismaiden pienin ja OECD-maiden pienimpiä: tekniikan aloilla 19 prosenttia ja ICT-aloilla vain 15 prosenttia. Syksyllä 2019 toteutettiin järjestöjen ja yliopistojen yhteinen Kaikkien teknologia – tytöt käänteentekijöinä -kampanja.

Suomalainen Naisliitto toi esiin naisten panoksen

Suomalainen Naisliitto kirjoitti 110-vuotiaan historiansa kunniaksi Valkoisia variksia ja helmikanoja -historiikin toiminnastaan. Teos tuo lisätietoa naisten panoksesta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan syntyyn ja tasa-arvon edistymiseen. Teos tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa ja hyvää historiallista perspektiiviä tasa-arvon edistämiseen ja naisjärjestöjen merkittävään rooliin siinä. Tasa-arvon edistäminen on vaatinut valtavasti rohkeutta ja työtä. Esimerkiksi naiset miehen holhouksesta vapauttanut avioliittolaki uudistettiin vuonna 1929–23 vuoden lobbauksen jälkeen.

Liikunnan ja urheilun tasa-arvotekoja

Useat eri organisaatiot pureutuivat tasa-arvoteoillaan liikunnan ja urheilun piirissä vallitseviin tasa-arvo-ongelmiin. Esimerkiksi Veikkausliiga toteutti yhteistyössä Jalkapallon Pelaajayhdistyksen (JPY) ja Setan kanssa homofobian vastaisen teemakierroksen. Suomen Valmentajat ry toteutti Valmentaa kuin nainen -hankkeen, jolla pystyttiin tukemaan naisvalmentajien urapolkuja, lisäämään naisten määrää kilpa- ja huippu-urheilun valmentajatehtävissä sekä saamaan aiempaa enemmän naisvalmentajia kommentoimaan lajiensa otteluita tv-lähetyksiin.

Seurakuntien tasa-arvohaaste

Ekumeeninen vastuuviikko, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta haastoivat kaikki Suomen seurakunnat tekemään tasa-arvotekoja osana Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanketta. Tähän vastasi mm. Nurmijärven evankelis-luterilainen seurakunta kouluttamalla henkilöstöään tasa-arvosta.


Mikä on sinun yhteisösi tasa-arvoteko? Osallistu mukaan tasa-arvotekoihin!


 
 
 
 
login Synergia Foxy