Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 
 

Ajankohtaista

06.06.2019

Median tulee tukea enemmän naisten asiantuntijuuden näkymistä

Tiistai-aamuna 4.6.2019 Tiedekulmassa Helsingissä käytiin keskustelua sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta vaaliuutisoinnissa. Sekä Suomessa että Euroopassa on jännittävät ajat eduskunta- ja eurovaalien jälkeen. Naisia valittiin Suomen eduskuntaan ennätysmäärä, mutta miten naiset näkyivät medioiden vaaliuutisoinnissa? Tästä keskustelemassa olivat Yle, Helsingin Sanomat, MTV, STT ja Hufvudstadsbladet. Näistä Yle ja Helsingin Sanomat seuraavat naisten ja miesten lukumääriä uutisoinnissaan reaaliaikaisesti. HS, Hbl ja Yle kertoivat, että toimituksissa on tehty systemaattista työtä tasa-arvoisemman urheilu-uutisoinnin eteen.

Viimeksi median mahdollisuuksista ja vastuusta edistää sukupuolten tasa-arvoa näissä keskusteltiin vuosi sitten. Tuon keskustelun taustalla oli 100 tasa-arvotekoa -hanke ja siinä median tekemät tasa-arvoteot. Vuoden 2018 keskustelussa tuotiin useasti esiin tarve tietoiseen työhön: median toimintatapojen kyseenalaistamiseen ja tasa-arvokehityksen jatkuvaan seuraamiseen.

Median rooli tasa-arvon toteutumisessa on keskeinen. Sitä, mikä on esillä mediassa, opitaan arvostamaan. Media muokkaa meidän kaikkien ajattelutapoja ja maailmankuvaa. Siksi on tärkeää, että eri todellisuudet tulevat esiin. Tämä vaatii sitä, että erilaiset ihmiset, myös moninaiset äänet, pääsevät ääneen ja että uutisointi on tiedostavaa myös tasa-arvon näkökulmasta. Kyse ei vain tasa-arvosta, vaan laadukkaasta työstä. Median pitää reflektoida todellisuutta. Se, millä näkökulmilla media tarttuu todellisuuteen, kuten vaaleihin, on merkittävää demokratian kannalta. Kyse on lopulta siitä, keitä media näkee yleisönään ja mitä se ajattelee yleisöstään. Tässä sukupuolten tasa-arvon huomiointi on välttämätöntä.

"Haluan kiittää niitä medioita, jotka ovat rohkeasti tarttuneet toimeen tasa-arvon edistämiseksi konkreettisin teoin ja erityisesti teitä jotka olette tänään mukana tässä keskustelussa. Työnne ei todellakaan ole jäänyt huomiotta tai tuloksetta ja haluamme olla mukana tukemassa teitä siinä", sanoi Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet. Biaudet muistutti, että tasa-arvon on näyttävä vahvasti myös pian alkavalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

THL:n kehittämispäällikkö Mia Teräsaho kertoi tutkimus- ja tilastotietoa naisten edustuksesta sekä mediassa että politiikassa. Naiset äänestävät melko tasapuolisesti nais- ja miesehdokkaita, kun taas miesten selvä enemmistö äänestää omaa sukupuoltaan olevaa ehdokasta. Kun puolueet asettavat naisia ja miehiä tasapuolisesti ehdolle, myös äänestystulos tasa-arvoistuu. Teräsaho kertoi THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen Sukupuolella väliä? -hankkeesta, joka edistää tasa-arvoa sekä mediassa että poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Hanke toteuttaa muun muassa toimittajakoulutuksia.

Korkeatasoisessa paneelissa keskustelivat toimituspäällikkö Anu Ubaud Helsingin Sanomista, uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja Riikka Räisänen Yleisradiosta, vastaava päätoimittaja Tomi Einonen MTV:stä, pääkirjoitustoimituksen päällikkö Susanna Ginman Hbl:stä sekä vastaava päätoimittaja Minna Holopainen STT:ltä.Paneelin veti Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson. Suomalaisessa lehdistössä naisten näkyvyys on noin kolmannes. Lukema on sama kuin 1800-luvun suomenkielisessä lehdistössä. 150 vuodessa ei ole päästy pitkälle, Pettersson totesi. Tällä hetkellä uutisointi ei kerro maailmasta sellaisena kuin se on -  maailmassa on enemmän kuin kolmasosa naisia.

Paneelissa tuotiin esiin yhtenäinen tahtotila tasa-arvon edistämiseen, mutta vaihtelevia käytäntöjä siinä, kuinka paljon toimittajille tarjotaan koulutusta tasa-arvosta ja sukupuolinäkökulmasta. ”Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei”, summasi Susanna Ginman Hbl:sta sukupuolitietoisuuden mediassa. Paljon keskusteltiin siitä, miksi / onko naisia vaikeampi saada kommentaattoreiksi. Miksi naisia pitää esimerkiksi meikata puolitoista tuntia ennen tv-esiintymistä, ihmetteli Ylen Riikka Räisänen. Yleisöstä haastettiin mediaa pohtimaan, että jos naiset eivät halua tulla esiintymään, miten mediasta voisi tehdä turvallisemman tilan naisille ja kaikille muillekin. Panelistit tunnistivat avoimen naisvihamielisyyden yleistymisen. ”Tavalliset perheenisät” lähettävät raiskausuhkauksia omasta työsähköpostistaan, kertoi HS:n Anu Ubaud. Monissa medioissa vihapuhetta on pyritty ehkäisemään rajaamalla tai sulkemalla anonyymi kommentointi. Moni nainen ei halua esiintyä mediassa, sillä he eivät halua altistaa itseään vihapuheelle ja vastamyrskylle. Räisänen mainitsi Ylen tavoitteeksi sen, että asiantuntijoita voitaisiin tukea mahdollisen somehyökkäyksen tapahtuessa. Uutiskokouksissa keskustellaan siitä, miten myös naiset pääsevät ääneen. Tekemistä on vielä yllättävänkin paljon, totesi MTV:n Tomi Einonen.

Keskustelun veti yhteen tasa-arvoasian neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Kirsi Marttinen, joka katsoi luottavaisena tulevaisuuteen ja muistutti meidän jokaisen mahdollisuudesta aktiivisesti edistää tasa-arvoa: "Juuri sinä olet osa muutosta".

Katso tilaisuuden tallenne täällä sekä valokuvat täällä!

Yle Radio Suomen Päivän tilaisuuden pohjalta tekemä lähetys löytyy täältä. Ylen tasa-arvo-ohjelmasta kirjoittivat myös Yle Uutiset ja Journalisti-lehti.

Median tulee tukea enemmän naisten asiantuntijuuden näkymistä


 
 
 
 
login Synergia Foxy